Suomi on paikka, jonka lapsi, jolla on erityisen vilkas mielikuvitus, voisi kuvitella, täydellisinä lentävine poroineen, oikeine Joulupukkeineen ja runsaine lumisateineen.
Se on äärimmäisyyksien maa – pimeyden ja valon, purevan kylmän ja käsittämättömän erämaan. Ja se on varmasti yksi niistä unelmiesi pohjoismaisista kohteista, olitpa sitten tullut kiitämään jäisten metsien halki huskien vetämällä reellä revontulten välkkyessä yläpuolella Lapissa, tai piiloutumaan kaukaiseen kesämökkiin tyynen järven rannalle kesän loputtomassa valossa.
Jos rakastat saunoja, hiljaisuutta ja luontoa, sopeudut hyvin. Tässä on asioita, jotka on hyvä tietää suunnitellessasi matkaasi ja pysyäksesi turvallisena ja terveenä Suomessa.
Helsinki on maan pääportti, mutta jos tulet Suomeen ei-kaupunkiseikkailuun, kannattaa harkita lentämistä alueelliselle lentokentälle, kuten Rovaniemelle (portti Lappiin ja Joulupukin päämaja) tai Tampereelle (portti järville). Kun olet Suomessa, julkinen liikenne on melko hyvä ja tehokas, ja junat ja bussit yhdistävät suuria kaupunkeja ja kyliä. Mutta jos suuntaat erämaahan, kannattaa vuokrata auto, sillä etäisyydet ovat suuret. Pakkaa juomia ja välipaloja matkalle, sillä keskusten välillä ei ole juuri palveluita.
Pohjoiseen Lappiin johtavat tiet ovat usein tyhjiä, mutta sinun on varottava poroja (Porokello-sovellus varoittaa korkeiden porokolari-riskien alueista) ja talvella jäätä.
Suomi on liian suuri yhteen matkaan, joten suunnittele huolellisesti ja vastusta kiusausta mahduttaa kaikkea yhteen reissuun.
Kesä, sanot? Suomalaiset olisivat samaa mieltä: pitkien, pimeiden ja lumisten talvien jälkeen he omaksuvat kesän valoisammat päivät todellisella biologisella kiireellisyydellä. Kesäkuu-elokuu on loistavaa aikaa vaellukselle ja retkeilylle erämaa-alueilla, kuten porojen täplittämillä tuntureilla Urho Kekkosen kansallispuistossa Pohjois-Lapissa, napapiirin yläpuolella. Se on myös loistavaa aikaa hypätä kajakkiin ja meloa Järvi-Suomessa (joita on 188 000), vilkuttaen hylkeille, kun ajelehdit yhdeltä upealta pikkusaarelta toiselle Ahvenanmaalla Itämerellä.
Kesä on, kun suomalaiset hiipivät pois maailmasta ja takaisin luontoon keskellä ei-mitään mökkeihin, joista jotkut ovat täysin ilman sähköä. Päivät vietetään riemukkaasti alkukantaisilla tavoilla: marjojen poiminnassa, uimisessa jääkylmissä järvissä, rentoutuen saunoissa ja viettäen öitä tähtitaivaan alla. Huipentuma on Juhannus, tai juhannus, kesäkuun lopussa, jolloin perheet kokoontuvat piknikille ja tanssimaan kokkojen ympärillä.
Syyskuu on hiljainen ja upea Lapissa, metsien muuttuessa kultaisiksi ja purppuraisiksi ja porojen alkaessa kiima-aikansa. Kun lumi saapuu lokakuussa, hiljaisuus laskeutuu maan ylle ja monet nähtävyydet ja hotellit sulkeutuvat. Mutta talvi tuo mukanaan juhlavaa kimallusta ja vierailuja Joulupukin luo arktisessa pohjoisessa. Päivien lyhentyessä nautit täydellisestä Narnia-efektistä koiravaljakkoajeluineen, moottorikelkkailuineen, hiihtoineen ja yöpymisineen jäähotelleissa. Onnea mukaan Lapissa, niin näet revontulet leikkimässä (tilastollisesti lokakuu, marraskuu ja maaliskuu ovat parhaita).
Suomi ei ole halpa, mutta on tapoja vähentää kustannuksia ja säästää muutama euro. Tee lounaasta päivän pääateria, sillä monissa ravintoloissa ja kahviloissa on hyvän hintainen kaikki mitä jaksat syödä lounasbuffet, joka sisältää keittoja, salaatteja ja päivän erikoisuuksia. Useimmissa suurissa kaupungeissa on myös kauppahalli, jossa voit napata piknik-eväät (leivät, juustot, herkut, savukalat) ja nauttia yhdellä kojuilla tai kahviloissa myytävistä välipaloista.
Leirintä on edullinen tapa matkustaa ympäriinsä. Useimmat leirintäalueet ovat erinomaisia, niissä on vuokrattavia mökkejä sekä runsaasti tilaa teltan pystyttämiseen – mutta ne ovat yleensä avoinna vain kesäkuusta elokuuhun. Jos olet valmis luopumaan lämpimästä suihkusta, voit villileiriytyä jokamiehenoikeuden ansiosta – loistava (jos seikkailunhaluinen) vaihtoehto maassa, jossa on 41 kansallispuistoa ja lähes loputtomasti luontoa.
Pidä asiat rentoina
Jopa Helsingin sydämessä voit vain huomata, että suomalaiset kaipaavat suurten ulkoilma-alueiden tilaa ja rauhaa, laskien minuutteja ja tunteja, kunnes voivat antaa sivilisaatiolle huutia ja paeta mökilleen. Se, miten he pukeutuvat, heijastaa heidän luontoa rakastavaa henkeään: rentoa, käytännöllistä, kestävää ja hyvin sopivaa vuodenaikojen ääripäihin. Ei tarvitse pakata paljon hienoja vaatteita, varsinkin jos suuntaat kaupungin ulkopuolelle (kuten todennäköisesti teet). Pakkaa löysiä kerroksia, lämpimiä alusvaatteita ja tukevia kävelykenkiä.
Sano hei suomalaisittain
Poskisuudelmia? Ei. Kansakuntana, joka arvostaa äärimmäistä erillisyyttä, suomalaiset ovat hieman varautuneempia tervehdysten suhteen. Katsekontakti ja kättely ovat melko tavanomaisia; ystävät ja perhe halaavat. “Hei” ja “moi” ovat kaksi tapaa sanoa “hei”. Toista jälkimmäinen kahdesti (“moi moi”) ja se toimii hyvästinä. Ja muista olla täsmällinen – suomalaiset ovat aina